Maastoiluja

Ollaan Ekkon kanssa maastoiltu oikeastaan koko viikko. Tiistaina kävin tekemässä maastossa n. 4km ravi-käynti lenkin. Pitempää en viitsinyt käydä, kun Ekko on kuitenkin ollut melko pitkään pelkällä kävely liikutuksella. Ekko säpsähteli ja sai jotain ihme kohtauksia koko lenkin ajan. Taisi ponilla olla hieman liikaa energiaa, mutta ihmekkö tuo, kun ei maastossa ole saanut ravailla moneen moneen viikkoon. Loppu matkan heppaa saikin pidätellä ihan tosissaan, että ei oltaisi ravattu tallille asti kisa vauhtia. Ainakin näyttää siltä, että ei Ekko kauhean vaivainen ole, kun virtaa riittää kuin pienessä kylässä.

Eilen olimme koulusta laskettelemassa Vuokatissa ja ajattelin, että minulla menee siellä sen verran myöhään, että en kerkeä käydä ollenkaan tallilla. Pyysin sitten Idaa hoitamaan Ekkon ja annoinkin hänelle kunnon ohjeet. :D On nimittäin aika harvinaista, että käsken jonkun muun hoitaa Ekkon, koska olen itse tallilla joka päivä. Minä hoidankin sitten aika paljon muiden hevosia ja nyt olikin ainutlaatuinen tilaisuus käskyttää Idaa hoitamaan Ekkoa. Järkkäsinkin hänelle heti kunnon hoito listan. Pitäähän sitä kaikki ottaa irti, kun on tämmöinen palvelu tarjolla.

Olisi kyllä kiva päästä pian uudestaan laskettelemaan. Yleensä homma vain kaatuu siihen, että en raaski millään lähtä, kun ei vain pysty jättämään Ekkoa muiden hoitoon. Jotenkin sitä vain paljon mielummin hoitaa itse, enkä halua olla muille vaivaksi. Varsinkin, kun vielä vaadin sitten, että se myöskin hoidetaan ihan kunnolla ja samalla tavalla kun itsekkin hoidan. Illallakin menin vielä laskettelu reissun jälkeen katsomaan, että kaikki oli hyvin. Idan pikkusisko oli ratsastanut Ekkolla ja he olivat käyneet maastossa. Kaikki oli mennyt hyvin ja Ekko olikin tyytyväisen näköinen. Olen varmaan jollain tasolla melko riippuvainen talleilusta ja Ekkosta, kun ei sitä yhtäkään päivää malta olla poissa. :D

Omituinen otus

Tänään otin mukaan vanhan digikamerani ja tarkoitus oli näpsiä kuvia maastosta samalla kun ratsastin. Homma kuitenkin kaatui siihen, kun kamera päätti yhtäkkiä tallilla sanoa itsensä irti. Jostain syystä videota pystyi ottamaan ja kuvia katsomaan, mutta aina kun käänsin kameran kuvaus asentoon se ilmoitti, että akku pitää ladata ja sammutti itsensä. Värkkäsin sitä sitten ees taas, mutta aina kun vaihdoin kuvaus asentoon, se valitti akkua. Akku kylläkin oli täynnä ja jostain syystä sillä pystyi kuitenkin video kuvaamaan. Ajattelin sitten ottaa videokuvaa ja tehdä kerrankin jonkunlaisen videon päivästämme.

Olin muutaman kilometrin ratsastanut, kun otin kameran esille ja oli tarkoitus rueta kuvaamaan. Pahaksi onneksi kamera sanoikin sitten lopullisesti itsensä irti ja enää ei onnistunut edes videokuvaus. Ketutti kyllä melkoisesti sillä hetkellä. Kamera on nyt sitten siinä kunnossa, että sillä voi ainoastaan vain katsoa kuvia. Tämän takia postauksessa ei hirveästi kuvia nähdä.

Wilpu tarunintoaarre.blogspot.fi

Ekkolla oli maastossa taas kerran hirveästi virtaa ja se kyttäili koko matkan kaikkea. Loppu matkasta minulla meni lopullisesti hermot, kun se ei kuunnellut enää yhtää pidätteitä vaan olisi vain kaahottanut päättömänä kotiin päin. Tein sitten niin, että aina kun se rupesi puremaan kiinni kuolaimeen niin käänsin sen toiseen suuntaan ja lähdin ratsastamaan tallilta pois päin. Tein tätä niin kauan, että Ekko luovutti ja ravasi nätisti. Taisi syynä olla myös se, että väsyi melko nopeasti huonon kuntonsa takia. Hikinen se ei kuitenkaan ollut kuin kainalosta, joten taisi koulutus olla ennemminkin raskaampaa tuolle pääkopalle, kuin kunnolle.

Huomenna varmaan juoksuttelen Ekkoa tarhassa tai teen jotain vähän kevyempää. Tämän päiväinen oli sen verran raskas, että on parempi puuhailla jotain rentoa ja kivaa.