Mikä onkaan ollut unelmaa?

Kesä tulee ja lumet sulaa. Tarhat ovat mutaisia ja hevosten jalkoja saa olla pesemässä joka päivä. Maastossa tai pellolla ei hirveänä ratsastella, kun pohjat ovat pettäviä ja vaarallisia. Kuitenkin täällä meillä on tuo lumi jo niin nopeaa sulannut, että kentällekkin on päässyt jo ratsastelemaan. Tiistaina kävin Rouskun kanssa "korkkaamassa" kentän ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Mutainenhan se oli, mutta menimmekin pääasiassa kävelyä, muutamaa ravipätkää lukuun ottamatta.

On se vaan aika nätti tamma. :)

 Hieman jänskätti lähteä Rouskun kanssa yksikseen ensimmäistä kertaa pois tallipihan lähettyviltä. Ajattelin, että se kyttäilee joka paikkaa ja hyppii minne sattuun. Rousku kuitenkin yllätti minut taas, kun käyttäytyi oikein nätisti, eikä edes kyttäillyt kentällä olevia erilaisia esteitä ja rengas pinoa. Hieman jännittynyt se oli, kun näki, että lähestyimme ravirataa ja radalla ravasi parhaillaan yksi valjakko. Rousku olisi niin mielellään lähtenyt ravailemaan mukaan. Kentällä se rauhottui melko nopeaa ja malttoi kävellä siellä ihan rauhassa. Taivuttelin sitä paljon ja yritin vain saada sen rennoksi. Pikku pätkiä menin raviakin niissä kohdin, mistä kenttä ei ollut niin mutainen. Kauaa en kentällä kuitenkaan ollut, koska halusin pitää ensimmäisen tutustumis kerran lyhyenä. Talliin tultuamme pesin Rouskun, kun se oli niin mutainen ja laitoin sille sen jälkeen loimen päälle ja vein karsinaan.

Hikinen selkä lenkin jäljiltä.

Siinäpä on sitten projektia, että saadaan tammalle lihasta rakennettua.

Tiistaista innostuneena päätin lähteä käymään Rouskun kanssa maastossa ja Ida ja Wilho lähtivät mukaan. Pihalla Rousku meinasi rueta hyppimään pystyyn, kun se on niin paineissa aina lähdössä pihasta pois, mutta rauhoittuu heti kun pääsee liikkeelle. Takaisin tullessa ei ole ikinä mitään ongelmaa seistä pihalla paikallaan. Nytkin ajattelin, että Rousku olisi varmaan säntäilemässä joka paikkaan, kun mennään maastoon, mutta taas kerran se käyttäytyi todella hyvin. Jopa paremmin mitä Wilho. ;) Koko lenkin ajan Rousku oli niin rentona, että olisi varmaan kohta voinut rueta nukkumaan. On se vain ihme tamma. Ekasta kerrasta päätellen voisi sanoa, että Rousku on parempi maasto mopo, kuin Ekko. Lenkki meni oikein hyvin Rouskun osalta, mitä nyt Wilpu teki pikku hyppelöitä ja pelkäsi isoa puuta. :D

Lenkin jälkeen Ida vielä kuvaili Rouskua, koska halusin saada sen rakenteen kuvattua ja että näkee sitten muutamien kuukausien päästä onko lihaksia tullut lisää. Rousku on nyt melko lihasköyhä, joten siinä näkyykin sitten mukavasti tulokset, kun ruetaan kunnolla treenaamaan.

Pakko vielä laittaa loppuun kuva kauniista kissastani. Tulin tiistaina tallillta kotiin ja tämmöinen sitten odotteli etupihalla. Ei muuta kuin kissa samantien pesuun. 

Kissa pesussa. Samalla sain sitten siivota koko pesuhuoneenkin, kun hiekkaa lähti melkoisesti. Lavuaarikin meinasi siinä pestessä mennä tukkoon hiekan määrästä.