Satula asia hoidettu!

Uusi satula saatin jo hommattua viime viikon torstaina, mutta en ole kerennyt päivittää asiasta, koska olen ollut lomalla Kuopiossa. Testasin kolmea eri satulaa, joista viimeisin oli sopivin sekä minulle, että Evelle. Onneksi tämä satula sattui olemaan vielä mustan värinen, että ei tarvitse rueta vaihtamaan suitsia ja muita varusteita ruskeisiin. :D Ensimmäinen satula oli mustangin poni satula, joka näytti maasta käsin hyvältä, mutta ratsastaessa tuntui aivan hirveältä. Toisena testasin Batesin satulaa, mikä tuntui aivan mahtavalta istua, mutta istuntani oli sen kanssa hieman etukenossa. Kolmantena testasin Globus sportin satulaa, mikä olikin sitten se satula mikä matkaan lähti. Satulassa tuntui heti hyvältä istua ja istuin siinä oikeassa asennossa. Evekin kulki satulan kanssa todella rennon oloisesti, eikä satula ollut liikkutunut paikaltaan mihinkään, kun tarkistimme hiki jäljet ratsastuksen jälkeen. Kauhean pieneltä tuo satula tuntuu, kun entinen oli 17 kokoinen ja tämä nykyinen on 16. Onneksi en ole itse mikään kauhean iso kokoinen niin mahdun hyvin tuohon satulaan. :)

Satulan meille sovitti satulapalvelu Hirnakka ja voin kyllä lämpimästi suositella heidän palvelujaan muillekkin. Hyvää asiakaspalvelua ja yrittäjä tuli todella hyvin toimeen hevosten kanssa ja osasi käsitellä niitä. Evenkään kanssa ei ollut mitään hankaluuksia, vaikka se ei mikään helppo tamma olekkaan. Satulapalvelu Hirnakka <-- Linkki yrityksen sivuille.

Tänään olisi sitten vuorossa pitkästä aikaa este valmennus, jota pitää Kalle Nykänen. Saa nähdä miten Even kanssa käy, kun se oli eilen jo juoksuttaessa ihan räjähtämis pisteessä ja esteet eivät ainakaan rauhoita sitä. Äitini tulee kuvaamaan ja laitan itse kypäräkameran päähän niin saatte nähdä valmennusta sitten hieman eri kuvakulmista. :)

Even rakenne kuvaa syyskuulta.

ja rakenne kuva huhtikuulta. Läskiä on ainaki tullut jos ei muuta eroa näy :D

Huono tuuri vain jatkuu...

Oli kyllä aivan mahtavan näköiset maisemat aamulla.

Nyt kävi sitten sillä tavalla, että hevonen joutui saikulle. Juuri kun itse rupesin olemaan siinä kunnossa, että pääsisin taas ratsastamaan niin Eve menee telomaan itsensä. Ottaa hieman päähän, kun kerkesin jo intoilla, että pääsen pian ratsastamaan. :/ Evellä oli eilen kengitys ja ajattelin sen jälkeen käydä kiertämässä pienen kävely lenkin selästä käsin ilman satulaa. Kaikki meni todella hyvin ja oli ihan mahtavaa päästä köpöttelemään omalla ponilla kolmen viikon tauon jälkeen. 200 metriä ennen tallia Eve rupesi jostain syystä kuitenkin kuumumaan ja steppasi paikallansa. Yritin rauhoitella ponia, mutta Eve vain kuumui entisestään ja loppujen lopuksi rupesi hyppimään pystyyn ja vetämään sivuttain. Näin rauhaton poni ei ole ollut pitkään pitkään aikaan ja tämmöistä käytöstä esiintyi vain alku aikoina. En siis tiedä mikä sai ponin hermostuneeksi, mutta viimein kun tallille päästiin huomasin, että poni oli polkenut jalkansa pahasti.

 Haava oli melko pahan näköinen ja oli auki 20 cm matkalta. Puhdistin haavan, jonka jälkeen jalka näytti entistä pahemmalta. Hetken tallin omistajan kanssa pohdittuamme emme kuitenkaan päättäneet soittaa eläinlääkärille. Vaikka aluksi näyttikin siltä, että jalka joudutaan ehkä ompelemaan. Laitoimme haavan päälle haava laput, jonka jälkeen kääreimme jalan siistiin pakettiin. Hyvä uutinen on se, että vaikka haava onkin pahan näköinen Eve ei arista jalkaa millään tavalla ja kävelee normaalisti. Saikkua tässä on kuitenkin tiedossa joksikin aikaa. Kävin tänä aamuna katsomassa jalan ja käärimässä sen uudestaan. Eveä ei tuo jalka näköjään paljoa haittaa, kun juoksenteli menemään ulkona ilman mitään ongelmia. Harmittaa kuitenkin ihan kauheasti, vaikka onnellinenhan tässä pitäisi olla, että haava ei ollut jänteiden kohdalla ja paranee varmasti ihan ongelmitta. Jotenkin näitä vastoin käymisiä on vain tässä ollut koko ajan ja tuntuu, että ei päästä koskaan treenaamaan. :D

Kuulumisia + muutama tuote arvio

Pikkuhiljaa palataan Even kanssa takaisin normaaliin liikutus rytmiin. Olen kyllä onnellinen, että tuo poni on aikoinaan opetettu ajolle, koska se helpottaa huomattavasti tätä liikuttamista. En ole tällä hetkellä vielä päässyt ratsastamaan, koska lihakset ovat jalasta sen verran huonossa kunnossa. Se ei kuitenkaan estä ajamista Evellä ja sen ansiosta Eve saakin edes vähän rankempaa liikuntaa, kuin juoksuttaminen. Ennen ensi viikon torstaita en aiokkaan Eveä liikuttaa muuta kuin ajamalla ja juoksuttamalla. Saatan käydä selässä ilman satulaa, mutta satulaa en ainakaan laita selkään ennen tuota päivää. Sain vihdoin ja viimein hommattua Evelle satulan sovittajan, enkä halua ennen sovitus päivää enää ratsastaa tuolla vanhalla satulalla. Senkin takia, jos Even selkä jumit ovat johtuneet vanhasta satulasta. Toivon todella, että nyt se satula löytyisi ja saataisiin hyvän mallinen satula sekä hepalle, että ratsastajalle. Tuossa vanhassa on ollut niin huono istua ja oma istunta on näyttänyt ihan järkyttävältä. Evelläkään ei ole ollut mikään parhain liikkua sen kanssa, kun olen itse ollut niin huonossa asenossa, että herkkä tamma reagoi siihen automaattisesti.

Even mielestä hännän päältä voisi rapsuttaa vaikka koko päivän.

Söpöli poni heinä kasansa ääressä. :)

Toissa päivänä Eveltä hierottiin selkä kokonaan auki, joka oli mennyt parin viikon seisomista melko jumiin. Hieroja sanoi, että Eve voi olla myös sen verran herkkä selkäinen, että saattaisi tarvita vähänkin kylmemmällä ilmalla heti loimen päällensä. Kesällä sen ainakin huomasi selvästi, kun Eve vetäisi sateella heti selkänsä jumiin. Täytyy näköjään rueta käärimään pikku poni kunnon pakettiin, että ei vain palellu. :D Hieroja suositteli käyttämään myös ratsastusloimea tämmöisillä kylmillä ilmoilla. Seuraava hieronta onkin Evellä sunnuntaina ja poni hierotaan silloin vieläkin tarkemmin läpi, että saataisiin selkä hyväksi torstaita varten.

Poni on kasvattanut lomailun aikana kunnon mammutti karvan ja kerännyt hieman ravintoa talven varalle.

Eilen sain vihdoinkin kauan odottamani paketin Horzelta. :) Paketista löytyi Evelle hieno vaaleanpunainen edustus huopa, jonka kummallekkin puolelle oli kirjailtu Ewoyn Rose. Nyt kyllä vain harmittaa, että en ottanut huopaa poni kokona, koska full kokoinen huopa oli todella iso. Jopa normaalia suurempi kuin mitä yleensä full kokoiset ovat. Huopa voi kyllä näyttää melko hassulta, kun Even tuleva satula tulee olemaan nykyistä vielä pienempi. Palautusta ei kuitenkaan voi tehdä kirjailun takia, joten täytyy tyytyä tähän. Muuten olen kyllä tyytyväinen ostokseen, koska huopa vaikuttaa todella laadukkaalta ja kestävältä. Kehujakin se oli saanut paljon horzen sivuilla ja muutamat kaveritkin ovat kehuneet tämän mallin huopia kestäviksi. :) Itse en voi omaa arviota antaa vielä, koska en ole huopaa käyttänyt, mutta ainakin se on todella hienon näköinen.

Pahoittelut näistä huono laatuisista kännykkä kuvista. :D

Huovan lisäksi paketista löytyi minulle parit kappaleet ratsastushousuja. Kahdet kappaleet sen takia, että seuraavan kerran jos housujani joudutaan leikkomaan niin ainakin minulla on sitten ne yhdet ratsastushousut varalla. :D Olen pitkän aikaa haaveillut B Vertigon ratsastushousuista ja päätin nyt vihdoin tilata ne, kun rahaakin sattui tilillä olemaan sopivasti niihin. Vertigon tuotteet eivät ole mitään kauhean halpoja, joten rahaa niihin saa säästääkkin, eikä kyseisen merkin tuotteita tule kauhean useasti ostettua. Muussa tapauksessa kulkisin varmaan pelkästään Vertigon kamppeet päälläni. Omasta mielestäni ne ovat tyylikkäitä ja tykkään kankaiden materiaalista. Yksikään tuote ei ole mennyt huonon näköiseksi edes monen käytön tai pesun jälkeen.

Valitsin Vertigolta housuikseni polvipaikkaisen mallin nimeltään Manilia. Polvipaikat ovat nahkaa ja lahkeissa on joustimet, mitkä tuntuvat paljon mukavemmilta, kuin tarroilla olevat lahkeet. Housut tuntuivat aivan täydellisiltä jalassa. Ne olivat niin mukavan tuntoiset, että voisin pitää niitä vaikka loppu elämän. Kuten aiemmissa KL:n housuissani. Näissäkin tuntui niin kuin ei olisi housuja ollut jalassa ollenkaan. Harmikseni kuitenkin joudun nämä kyseiset housut palauttamaan vaikka ne täydellisest ovatkin. Housut olivat hieman liian isot ja jäivät vyötärön ja jalkojen kohdalta hieman löysän tuntoisiksi. Meinasin jo antaa asian olla, mutta maksoin housuista kuitenkin sen verran paljon, että ajattelin palauttaa, että saan itselleni varmasti täydelliset housut lopulta.

B Vertigo Manilia

Toiset housut olivat Horzen omaa merkkiä. Halusin toisien housujeni olevan koko paikkaiset, että saisin ilman satulaa ratsastaessani hieman enemmän pitoa kuin polvipaikoilla. Valitsin housuiksi Horzen Bella housut, jotka ovat tehty bambusta. Enpä ole ennen pitänyt jalassani bambu housuja. :D Nämä housut kuitenkin yllättivät positiivisesti, vaikka hieman epäilyttikin miltä bambu housut mahtaisivat tuntua jalassa. Aivan niin joustavat eivät nämä housut olleet verrattaen Vertigoon, mutta todella loistavat ja ihanan tuntoiset jalassa. Tietenkään koko paikkaiset eivät edes jousta samalla tavalla kuin polvipaikkaiset. Plussaa tulee ehdottomasti aivan mahtavasta ulkonäöstä. Housut näyttivät jalassa todella hienoilta ja varsinkin taka taskut ovat kiva yksityiskohta. Näissä housuissa on myös lahkeensuissa joustimet ja paikat ovat joustavaa keino nahkaa. Housut olivat ennestään saaneet Horzen sivuilla jo paljon arvioita minkä takia oikeastaan tilasinkin housut.

Horze Bella

Jos hinta ei hirvitä suosittelen ehdottomasti kokeilemaan seuraavaksi housuiksi, jotakin B Vertigon mallia. Horzenkaan housut eivät kuitenkaan häviä paljoa ja ne saakin paljon edullisemmin kuin Vertigon. Horzen housujenkin laatu on parantunut paljon vuosien saatossa. Tällä hetkellä Horzella onkin sopivast ratsastus housut alennuksessa, joten kannattaa käydä katselemassa, jos on etsimässä uusia housuja. :)

Alla vielä linkit tuotteisiin.

Horze Toulouse yleissatulahuopa
B Vertigo Manilia ratsastushousut polvipaikoilla
Horze Bella bamburatsastushousut kokopaikoilla

Paranemaan päin

Pikku hiljaa alkaa tämä ratsastaja olla taas kunnossa, joten eiköhän sitä kohta jo kirmailla menemään pitkin peltoja ponin kanssa. :) Jalka parantui yllättävän nopeasti. Elin ikäinen arpihan tuosta iskusta jää ja luuhun saattaa kehittyä jonkinlaista rustottumaakin vielä, kun kavio kerta pureutui ihan tuohon luuhun asti. Lääkärin mukaan menee ainakin vielä parisen viikkoa, että pystyn kävelemään jollakin tavalla kuin muutkin ihmiset. Keskiviikkona sain kuitenkin jo lääkäriltä luvan rueta kävelemään ilman keppejä pikku hiljaa, joten eiköhän se tästä. Hermo vaurioiden korjaantumisessa menee ainakin vuosi, joten pitää sitten totutella tähän ihmeelliseen tuntoon. :D Tällä hetkellä jos kosketan arven kohdalta jalkaa niin tunnen sen varpaissa, mikä on kieltämättä aika mielenkiintoista. Tunto herkkyytä esiintyy ainakin vielä myös monta kuukautta.

 Loppujen lopuksi selvisin kuitenkin melko pienillä vaurioilla, enkä voi muuta kuin olla kiitollinen, että jalkani ei murtunut. Ihmettelen sitä kyllä vieläkin suuresti, että miten se on edes mahdollista, että ei tullut edes hius murtumaa. Lääkäritkin, kun olivat ihan varmoja ennen kuvien ottoa, että jalka on murtunut. Kivut olivat kyllä sen verran kovat, että olin itsekkin siitä ihan varma. Edes jalan sijoiltaan meno ei tunnu yhtä pahalta kuin se kipu mitä tuo hevosen potku sai aikaan. Voin kertoa, että ei tunnu mitenkään kivalta kun 600kg suomenhevonen potkaisee koko voimalla sääriluuhun. :D

Torstaina heivasin kepit jo menemään ja kuljin tallilla ilman niitä. Oli niin mukava saada hoitaa omaa ponia pitkästä aikaa kunnolla ja ajatuksena oli lähtä juoksuttamaan sitä pellolle pitkän liikutus tauon jälkeen. Olin ottanut tallille mukaan videokameran, että saisin videota Even juoksutuksesta. Eve kun on niin mahtavan näköinen kun juoksee juoksutettaessa aina häntä ylhäällä ja tekee jänis loikkia. :D Juoksutus oli kuitenkin loppujen lopuksi kaikkea muuta kuin tätä häntä ylhäällä juoksemista ja jänis loikkia. Olin tätä selittänyt kaverille, kun hän lupautui kuvaamaan ja pettymykseksi Eve oli laiskempi juoksutettava kuin koskaan. Ponia ei kiinnostanut mikään muu kuin heinä, jota se yritti napsia maasta samalla, kun juoksi. Toisaalta on oikeastaan hyvä, että Eve käyttäytyi niin mallikkaasti juoksuttaessa, eikä lähtenyt vetämään hullun lailla niin kuin yleensä. Varsinkin kun en itsekkään ollut vielä ihan täydessä kunnossa. Ihmetystä tuo kyllä aiheutti, kun yleensä poni on mennyt ihan sekaisin, kun on päässyt pellolle juoksentelemaan narun päässä.



Kiitokset Hennalle, joka jaksoi kuvata ponia. :) Niin harvoin, kun saa ketään kuvaamaan niin pitää kyllä olla onnellinen tästä. :D